YK:n erityisvirastona ICAO:ssakin ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenmaista koostuva yleiskokous. Toisin kuin vuosittain koolla oleva YK:n yleiskokous, ICAO:ssa kokoonnutaan kolmen vuoden välein, mikä lisää tapahtumaan kohdistuvia odotuksia. Edellinen yleiskokous järjestettiin vuonna 2013, joten seuraava osuu kuluvalle vuodelle, alkaen ensi tiistaina ja kestäen kaksi viikkoa 7.10. asti. Yleiskokouksen lopputuloksena syntyy päätöslauselmia, jotka määrittelevät ICAO:n työn painopisteet seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
Kuten kuvitella saattaa, yleiskokouksessa asiaa riittää. Kokouksessa käydään läpi kansainvälisen siviili-ilmailun keskeisimmät kysymykset lentoturvallisuudesta turvatarkastusasioihin ja lentoliikenteen taloudelliseen kehitykseen. Jos asioiden kirjoon tahtoo tutustua tarkemmin, onnistuu se ICAO-yleiskokouksen nettisivujen kautta.
Yleiskokous on luonnollisesti valtava ponnistus ICAO-sihteeristön henkilöstölle, ja käytännössä jokainen sihteeristön työntekijä osallistuu tiiviisti kokouksen järjestelyihin. Osallistujia kokoukseen odotetaan yli 2000, ja virallisen ohjelman lisäksi luvassa on paljon vastaanottoja ja muuta epävirallisempaa ohjelmaa. Sihteeristön tehtävänä on huolehtia, että käytännön järjestelyt pelaavat, raportit yleiskokouksen täysistunnosta sekä eri komiteoiden istunnoista laaditaan ajallaan ja toimia tarvittaessa välittäjänä valtioiden välisissä keskusteluissa.
***
Yleiskokouksen tärkein odotettavissa oleva päätös tulee olemaan maailmanlaajuisen markkinaperusteisen päästöjenvähennysmekanismin luominen kansainväliselle lentoliikenteelle. Edellisessä yleiskokouksessa tehdyn päätöksen mukaan mekanismin yksityiskohdista tulee sopia tämänkertaisessa kokouksessa, ja takana on kolme työntäyteistä vuotta neuvotteluja. Näiden kolmen vuoden tulos on tiivistetty ICAO-neuvoston päätöslauselmalmaluonnokseen, jonka pohjalta yleiskokous alkaa ensi viikolla käydä keskusteluja.
Yksinkertaistettuna päätöksessä on kyse ICAO:n pitkän ajan päästötavoitteen täytäntöönpanosta. Jo aiemmin on nimittäin sovittu kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajaamisesta vuoden 2020 tasolle; tavoite kulkee nimellä "hiilineutraali kasvu 2020 alkaen" (Carbon Neutral Growth 2020). Tavoitteen mukaisesti kansainvälisen lentoliikenteen nettopäästöt eivät enää kasvaisi vuodesta 2020 alkaen. Tämä tulisi saavuttaa monen eri keinon yhteisvaikutuksella; lentokoneteknologia paranee kaiken aikaa ja operaatiot kehittyvät tehokkaammiksi, samalla päästöt vähenevät. Ennusteiden mukaan nämä kaksi keinoa eivät kuitenkaan riitä tavoitteen täyttämiseksi liikenteen kasvaessa, vaan paljon odotuksia laitetaan biopolttoaineiden yleistymiselle. Niiden käytön yleistymisen esteenä on kuitenkin vielä korkea hinta fossiiliseen kerosiiniin verrattuna. Markkinamekanismin ideana on siten sovittaa yhteen tavoite rajata päästöt, turvata mahdollisuus lentoliikenteelle kasvaa jatkossakin ja lisätä biopolttoaineiden houkuttelevuutta hinnoittelemalla hiilidioksidipäästöt.
Kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä noin 1,3 % maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä. Jos mitään ei tehdä, nousevat päästöt kuitenkin noin 3-4-kertaisiksi vuoteen 2040 mennessä, ja samalla lentoliikenteen osuus kokonaispäästöstä kasvaa muiden sektoreiden leikatessa omia päästöjään.
Alla oleva kuvio pyrkii havainnollistamaan eri keinojen osuutta tavoitteen saavuttamisessa. Markkinamekanismilla pyritään täyttämään harmaalla merkattua erotusta hiilineutraalin kasvun ja ennustettujen päästöjen välillä.
ICAO-neuvoston esittämä päästöjenvähennysmekanismi on luonteeltaan niin sanottu offsetting-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että lentoyhtiöt kuittaisivat vuoden 2020 päästötason yli menevän osuuden päästöoikeuksilla, joita saadaan kun toteutetaan päästöjä vähentäviä projekteja, esimerkiksi korvataan hiilivoimala tuulivoimaloilla. Ideana on siis perustaa joustava mekanismi, jonka avulla voidaan yhdistää lentoliikenteen kasvu ja rajoittaa siitä aiheutuvia päästöjä. Lentoyhtiöt hankkisivat tarvittavat päästöoikeudet markkinoilta, joilla niille muodostuu hinta.
Neuvottelujen keskeiset kiistanaiheet ovat koskeneet sitä, missä vaiheessa eri valtiot tulevat mukaan mekanismin piiriin sekä sitä, miten päästöjenvähennysvelvoittet jaetaan eri maihin rekisteröityjen lentoyhtiöden kesken. Viime kuukausina paljon kannatusta on kerännyt vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa.
Päätöslauselmaluonnoksen mukaan ICAO-jäsenvaltiot liittyvät vapaaehtoisesti mekanismin ensimmäisiin vaiheisiin vuosina 2021-2026. Toiseen vaiheeseen vuodesta 2027 eteenpäin kuuluisivat vapaaehtoisten lisäksi valtiot, joilla on vähintään 0,5 prosentin osuus kansainvälisestä lentoliikenteestä. Vähiten kehittyneet maat, kehittyvät saarivaltiot ja kehittyvät sisämaavaltiot olisivat vapautettuja mekanismista, elleivät ne päätä liittyä vapaaehtoisesti. Ilmoituksia mekanismiin liittymisestä voi seurata sihteeristön nettisivuille reaaliaikaisesti päivitettävän listan kautta. Tätä kirjoitettaessa listalla on 56 valtiota (Suomi mukaan lukien), ja lisää on tulossa lähipäivinä sekä yleiskokouksen aikana.
Päätöslauselmaluonnoksessa mekanismille ollaan antamassa nimeä "CORSIA" (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). En oikein tiedä millä nimellä CORSIA:aa tulisi suomeksi kutsua, pelkkä "mekanismi" on aika tylsä nimi kuvaamaan yhtään mitään, eikä "päästökauppa" oikein toimi tässä tapauksissa, sillä CORSIA:aa ei tule sekoittaa jo käytössä olevaan EU:n päästökauppaan. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan!
***
Vaikka olen seurannut ICAO-asioita jo jonkin aikaa, on nyt käsillä oleva yleiskokous ensimmäinen johon pääsen henkilökohtaisesti osallistumaan. Yksikkömme sisällä on jaettu jokaiselle vastuualueet, joita kunkin tulee kokouksessa seurata. Itse luonnollisesti olen mukana etenkin neuvotteluissa CORSIA:sta, tämän lisäksi yritän seurata keskustelua lentoliikenteen taloudellisesta kehityksestä. Reilun vuoden ICAO-kokemuksella voin kuitenkin sanoa, että tuleva kaksiviikkoinen tulee olemaan täynnä pieniä ja suurempia yllätyksiä, joihin ei aina voi valmistautua. Toivotaan kuitenkin että kahden viikon päästä perjantaina ponnistelut palkitaan.
Tiukan asialistan lisäksi pyrin kiertämään niin monta vastaanottoa kuin mahdollista - varsinkin kokouksen ensimmäinen viikko on täynnä valtioiden järjestämiä tapahtumia ICAO-neuvoston vaalien edellä. Yleiskokousta täytyy pyrkiä lähestymään myös kokemuksena, jollaiseen ei liian usein pääse osalliseksi.
***
Kirjoituksen otsikko puhuu historiallisesta sopimuksesta. Sellainen todella olisi kyseessä, sillä kansainvälisestä lentoliikenteestä tulisi ensimmäinen teollisuudenala, joka sopii sisäisesti omien hiilidioksidipäästöjensä rajoittamisesta. Viime joulukuussa solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa kontrolloidaan valtioiden kansallisia päästöjä - maiden sisäinen lentoliikenne mukaan lukien - mutta kansainvälisen lentoliikenteen asioista, päästöt mukaan lukien, päätetään ICAO:ssa. Ja nyt on tullut isojen päätösten aika!
 |
| Pääsihteeri Ban Ki-moon kävi helmikuussa Montrealissa patistamassa kohden päästösopua. Nyt on aika vastata Banin kutsuun. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti