Kanada-päivää ja muita kesän merkkejä

Kanadassa vietetään kansallispäivä 1. heinäkuuta, jolloin juhlistetaan Kanadan perustuslain voimaantuloa. Kyseisenä päivänä vuonna 1867 tuli voimaan British North America Act, joka yhdisti aiemmin erillään olleet provinssit yhdeksi federaatioksi. Kanada oli siis yhä osa Britti-imperiumia, mutta perustuslaki takasi hyvin laajan itsehallinnon ja käytännössä itsenäisyyden.

Kanada-päivää juhlitaan isänmaallisin juhlamenoin, joihin kuuluu ainakin paraateja, konsertteja sekä normaalitilanteessa harvinaista julkijuopottelua. Pääjuhlallisuudet järjestetään pääkaupunki Ottawassa, jossa niihin myös panostetaan huomattavia määriä liittovaltion varoja.

Itse en kuitenkaan päässyt Kanada-päivän juhlallisuuksista nauttimaan, sillä Quebecissa 1. heinäkuuta tunnetaan paremmin nimellä "muuttopäivä". Provinssissa on tapana tehdä vuokrasopimukset pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan, ja jostain syystä suurin osa sopimuksista alkaa juuri 1.7. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jos haluaa vaihtaa asuntoa, muutto on suoritettava kansallispäivänä, joka toki on maanlaajuinen vapaapäivä.

Yksi teoria muuttopäivän sijoittamiselle kansallispäivälle voisi olla Quebecin muutenkin nuiva suhtautuminen liittovaltiota kohtaan. Provinssissa, jossa separatismilla on pitkät perinteet, tuskin jaksetaan turhaan kansallispäivästä innostua, joten mikäpä estäisi viettämästä vapaapäivää vaikka muuttaessa. Lisäksi, viikkoa aiemmin Quebecissa juhlitaan provinssin omaa ranskankielistä "kansallispäivää", joten juhlallisuuksista on muutenkin ylitarjontaa kesä-heinäkuun taitteessa.

Pääsin siis osalliseksi aitoa quebeciläistä Kanada-päivän viettoa jo ensimmäisenä vuotenani. Kalustetusta kämpästä toiseen muuttaminen ei ollut kohdallani liian suuri urakka, mutta toisenlaisiakin kohtaloita kaupungilla näkyi. Pakujen ja suurempien muuttoautojen vuokrat ovat epäilemättä pilvissä kyseisenä päivänä, eikä varmasti kukaan pääse laistamaan osallistumasta: jos et itse ole muuttamassa, hyvin todennäköisesti joku kavereistasi (luultavasti useampikin) on muuttoavun tarpeessa.

***

Muuttopäivän lisäksi toinen varma kesän merkki on Montrealin muuttuminen valtavaksi tietyömaaksi. Ilmiö on tuttu Suomessakin, mutta tuntuu että täällä tietöitä on käytännössä joka kulmassa. Syynä lienee kaupungin tiestön ja muun perusinfrastruktuurin erityisen huono kunto, vuosikymmeniä rästiin jääneitä korjauksia joudutaan tekemään samaan aikaan. Tuloksena on liikennekaaos, jolta eivät välty niin autot, pyöräilijät kuin jalankulkijatkaan.

Varma kesän merkki

Oranssia kaikkialla

Kyseisen merkin tarkempi merkitys on jäänyt arvoitukseksi, mutta usein liikenne seisoo sen tullessa vastaan.

***

Lopuksi ilouutinen blogin lukijoille: pitkällisen paperinpyörittämisen jälkeen sopimustani ICAO:n kanssa on vihdoin jatkettu vuodella. Eli blogi tulee seuraamaan Montrealin tapahtumia vielä ainakin ensi kesään saakka. Ja pro-vinkkinä mainittakoon, että uuden kämpän vierashuoneeseen mahtuu jos kaupunkiin tahtoo tehdä vieläkin läheisempää tuttavuutta!